Kuva: Ruslan Sikunov / Pixabay
Lemmikinomistajien avunpyynnöt SEY Suomen eläinsuojelun jäsensuojeluyhdistyksille ovat viimeisen vuoden aikana jatkaneet edelleen lisääntymistä. Apua tarvitaan eniten eläinlääkärikuluihin, mutta myös eläinten perustarpeisiin, kuten ruokaan. Eläimen omistajat haluavat luopua lemmikistään yhä useammin ja pyytävät siihen eläinsuojelijoiden apua.
– Lisääntynyt avun tarve ja halu luopua lemmikistä johtuvat yleisimmin lemmikinomistajien taloudellisista vaikeuksista. Myös eläimen käytösongelmat ovat usein syynä eläimestä luopumiseen, sillä omistajalla ei välttämättä ole osaamista tai rahaa niiden ratkaisemiseen, sanoo SEYn viestintäpäällikkö Maria Eiskop.
SEYn auttamien lemmikkien kokonaismäärä on pysynyt edellisvuoden tasolla, mikä kertoo jäsenyhdistysten kapasiteetin ylärajan saavuttamisesta. Suurin osa autetuista eläimistä on kissoja. Populaatiokissojen osuus on noussut 20 prosentilla edellisvuodesta ja on jo lähes puolet kaikista autetuista kissoista.
Populaatiokissojen määrä on saatu alas joillakin paikkakunnilla vuosien sitkeän työn tuloksena, mutta suurimmassa osassa maata kissakriisi jatkuu.
Yhä useampi eläinsuojeluyhdistyksille tuleva koira on viranomaisten haltuun ottama
Koirien tilanne taas on viime vuosina vähitellen huonontunut. Viranomaisten haltuun ottamien koirien osuus kaikista autetuista koirista on edelleen jatkanut kasvuaan. Noin puolet autetuista koirista on tullut eläinsuojeluyhdistyksille viranomaisen päätöksellä. Näissä tapauksissa erityisesti omistajan päihteiden ongelmakäyttö, mutta myös muut elämänhallinnan ongelmat ovat johtaneet eläimen hoidon laiminlyöntiin.
Lemmikkieläimet päätyvät eläinsuojeluyhdistysten hoitoon myös huonommassa kunnossa kuin aikaisemmin. Eläimet ovat aiempaa ikääntyneempiä tai niiden sairauksia ei ole hoidettu.
– Kun rahat ovat vähissä, eläinlääkärikäyntejä joudutaan lykkäämään. Jos eläin on sairas ja voi huonosti, valvontaviranomainen voi joutua puuttumaan tilanteeseen ja ottamaan eläimen haltuun, sanoo Maria Eiskop.
Ihmisten taloudelliset ongelmat ja huonoina jatkuvat talousnäkymät vaikuttavat väistämättä eläinten hyvinvointiin.
– Kun eläin joutuu kärsimään omistajan rahanpuutteen vuoksi, tilanne on ihmisellekin raskas. Olemme esittäneet yhtenä osana ratkaisua kuntien velvoittamista järjestämään hinnoiltaan maltilliset peruseläinlääkäripalvelut, mukaan lukien eutanasia.
– Myös laajempi yhteistyö viranomaisten, sosiaalitoimen ja eläinsuojelijoiden välillä olisi välttämätöntä, jotta niin ihmiset kuin eläimetkin saisivat tarvitsemansa avun.
Luonnoneläinten hoitaminen on merkittävä osa eläinsuojelutyötä
SEYn vapaaehtoiset hoitavat lemmikkieläinten lisäksi myös loukkaantuneita ja emottomia luonnonvaraisia eläimiä. Viime vuonna SEYn vapaaehtoiset hoitivat noin 2 300 luonnonvaraista eläintä. Luonnonvaraisia eläimiä loukkaantuu ja sairastuu muun muassa elinympäristöjen tuhoamisen ja liikenteen vuoksi.
– Eläimiä loukkaantuu esimerkiksi niiden törmättyä ikkunoihin ja liikenteessä. Poikasia jää ilman emoa, koska emo on kuollut ihmisen toiminnan seurauksena. Meillä ihmisillä on paitsi moraalinen myös lain tuoma velvollisuus auttaa avun tarpeessa olevaa luonnoneläintä. Luonnoneläinten auttaminen on kuitenkin lähes täysin vapaaehtoistoiminnan varassa.
Vuonna 2025 SEY:
- antoi neuvontaa eläinsuojeluasioissa yhteensä noin 20 000 kertaa
- auttoi 3 300 kissaa
- auttoi 950 koiraa
- auttoi 500 muuta eläintä
- auttoi 2 400 luonnonvaraista eläintä.
Autettujen kissojen ja koirien määrä on suurempi kuin hoidettujen, sillä vapaaehtoiset eläinsuojeluneuvojat kohtaavat eläimiä kotikäynneillä.
