Suomi on tippumassa pohjoismaisesta viiteryhmästä.
Kehitysyhteistyön rahoitus laski viime vuonna historiallisen paljon, selviää OECD:n julkaisemista alustavista tiedoista. Luvut koskevat OECD:n kehitysapukomitean (DAC) jäseniä.
Kehitysyhteistyön määrärahat laskivat viime vuonna 23,1 prosenttia verrattuna vuoteen 2024. OECD:n kehitysapukomitean jäsenmaat käyttivät kehitysyhteistyöhön viime vuonna 174,3 miljardia Yhdysvaltain dollaria.
Leikkauspolitiikan keulakuvana on Yhdysvallat presidentti Donald Trumpin johdolla: maa leikkasi viime vuonna kehitysyhteistyörahoitustaan lähes 60 prosenttia, mikä oli rahamäärältään OECD-jäsenten suurin kehitysyhteistyöhön kohdistunut leikkaus.
Myös Suomessa Petteri Orpon hallitus on leikannut kehitysyhteistyön rahoitusta valtavasti. Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavion (ps.) mukaan hallitus leikkaa kehitysyhteistyöstä yli 1,3 miljardia euroa tämän vaalikauden aikana.
Suomi on tippumassa pohjoismaisesta viiteryhmästä. OECD:n tilastojen mukaan Ruotsi, Islanti, Tanska ja Norja ovat – toisin kuin Suomi – ovat kasvattaneet kehitysyhteistyön määrärahojaan vuonna 2025.
”Petteri Orpon hallituksen leikkauspolitiikka on varsin lyhytnäköistä. Meidän on korkea aika ymmärtää, että maailman etu on myös Suomen etu. Orpon hallituksen tekemillä leikkauksilla on kauaskantoisia seurauksia Suomelle esimerkiksi turvallisuuden, kauppakumppanuuksien ja kansainvälisen aseman näkökulmista. Kehitysyhteistyön tärkein arvo on kuitenkin vaikeassa asemassa olevien ihmisten tukeminen”, sanoo Fingon vaikuttamisen asiantuntija Anna Hyvärinen.
OECD:n tietojen mukaan YK:n yleistuki on tippunut viime vuonna noin 27 prosenttia. Myös Suomi on leikannut mittavasti monenkeskisestä kehitysyhteistyöstä, eli tuesta esimerkiksi YK-järjestöille.
”Trumpin unelmat näyttävät koskevan suurvaltadiilejä ja toksista voimapolitiikkaa. Kaikille muille – kuten Suomelle – sopivampaa on yhteistyö ja sopiminen. Haluammeko seurata Trumpin jalanjälkiä kohti epäjärjestyksen aikaa vai panostaa kansainväliseen yhteistyöhön?” kysyy Fingon vaikuttamisen ja oppimisen johtaja Ilmari Nalbantoglu.
Laajassa kuvassa erityisen huolestuttavaa on se, että kahdenvälistä kehitysyhteistyön rahoitusta on leikattu niin sanotuilta vähiten kehittyneiltä mailta (LDC-maat) 25,8 prosenttia ja Saharan eteläpuolisilta Afrikan mailta 26,3 prosenttia. Vuonna 2025 kaikki LDC-maat yhteensä saivat kehitysyhteistyönä tukea 28,1 miljardia dollaria, kun Ukrainaa tuettiin eri maiden ja EU:n toimesta 44,9 miljardilla dollarilla.
”Leikkaukset kehitysyhteistyöstä osuvat ennen kaikkea kaikista heikoimmassa asemassa oleviin ihmisiin. Leikkausten takia esimerkiksi aikaisempaa harvempi tyttö pääsee kouluun ja yhä useampi lapsi kuolee hoidettavissa oleviin sairauksiin”, muistuttaa Anna Hyvärinen.
Tänä vuonna Lancet-lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan kehitysyhteistyön leikkausten jatkuminen nykyisellä tahdilla tarkoittaa yli 9 miljoonan ihmisen kuolemaa vuoden 2030 loppuun mennessä.