Kuva ei liity tapaukseen
Helsingin käräjäoikeus hylkäsi syyttäjän syytteen työturvallisuusrikoksesta. Asiassa oli kysymys siitä, oliko asiakkuuspäällikkö syyllistynyt työturvallisuusrikokseen laiminlyömällä työkohteen valvonnan sekä kaasuasentajien riittävän ohjeistuksen ja informoimisen. Käräjäoikeus antoi tuomionsa 16.9.2025.
Tuomio liittyi Helsingissä 26.4.2022 sattuneeseen työtapaturmaan, jossa kaksi kaasuasentajaa oli vaihtamassa vioittunutta maakaasuliittymää asuinkerrostalon kellaritilassa, kun työn aikana tilassa tapahtui voimakas kaasuräjähdys.
Käräjäoikeus arvioi ensin, oliko asiakkuuspäällikkö työturvallisuusrikoksen tunnusmerkistön tarkoittamalla tavalla ”työnantaja tai tämän edustaja”. Jos näin olisi katsottu, seuraavaksi olisi pitänyt tarkastella, oliko hän syytteessä kuvatulla tavalla tahallaan tai huolimattomuudesta rikkonut työturvallisuusmääräyksiä tai laiminlyönyt niiden noudattamisen valvontaa alaisessaan työssä.
Tässä tapauksessa asiakkuuspäällikön katsomista ”työnantajaksi tai tämän edustajaksi” puolsi käräjäoikeuden näkemyksen mukaan se, että hänen toimintansa voitiin ainakin jossain määrin rinnastaa työnjohtajan tehtäviin. Toisaalta aiemmin työnjohtajaroolissa toiminut asiakkuuspäällikkö ei enää tapahtuma-aikaan toiminut kaasuasentajien esimiehenä, eikä häntä ollut erikseen nimetty kohteen projektinjohtajaksi. Käräjäoikeus arvioi, että asiakkuuspäällikön rooli oli rajoittunut siihen, että hän oli työnjohtajan sijaisen pyynnöstä välittänyt tehtävän tiedot kohteen toiselle kaasuasentajalle, antanut yleisluontoisen ohjeistuksen käyttää turvallisinta työtapaa, sekä tämän jälkeen auttanut sellaisissa käytännön asioissa, jotka eivät ole liittyneet työturvallisuuteen tai töiden suorittamistapaan.
Käräjäoikeus huomioi ratkaisussaan myös sen, ettei mitään työturvallisuuteen tai töiden suorittamistapaan liittyviä kysymyksiä ollut saatettu asiakkuuspäällikön tietoon, eikä asiakkuuspäällikkö antanut työnsuorittajille minkäänlaista lupaa poiketa yrityksen työturvallisuusohjeistuksesta, mikä käräjäoikeuden näkemyksen mukaan puhui sitä vastaan, että vastuu työturvallisuuteen liittyvistä kysymyksistä olisi siirtynyt asiakkuuspäällikölle. Näihin seikkoihin perustuen käräjäoikeus katsoi, ettei asiakkuuspäällikköä voitu asemansa tai tosiallisen toimintansa perusteella pitää työturvallisuusrikoksen tunnusmerkistön tarkoittamana ”työnantajana tai tämän edustajana”. Tästä syystä käräjäoikeus katsoi myös, ettei väitettyjä työturvallisuusmääräysten laiminlyöntejä ollut tarpeen arvioida tarkemmin.
Arvio vastuun kohdentamisesta on aina korostuneen tapauskohtainen
Työsuojelun juristi Etelä-Suomen aluehallintovirastosta muistuttaa, että työturvallisuusrikos on erikoisrikos, joten tekijästatus edellyttää erityisasemaa. ”Vastuusubjektina voi toimia joko työnantaja tai tämän edustaja, joka on rikostunnusmerkistön mukaisella menettelyllä rikkonut juuri hänelle kuuluvia velvollisuuksia. Velvollisuudet määräytyvät eri lähteistä käsin, mutta merkittävässä asemassa ovat kuitenkin työnantajaorganisaation sisäiset järjestelyt ja delegoinnit, eli työtehtävien jako ja niiden tosiasiallinen sisältö”,
