Kielipolitiikan asiantuntija: Sanan käyttö on välillä leimaavaa ja jännitteitä luovaa.
Keitä ovat ihmiset, joihin viitataan julkisessa keskustelussa ”vieraskielisinä”? Puhe vieraskielisistä on viime aikoina lisääntynyt erityisesti osana maahanmuuttopolitiikasta käytävää keskustelua. Puhe on toisinaan yleistävää, vastakkain asettelevaakin (yhtäältä ”suomalaiset”, toisaalta ”vieraskieliset”), eikä vieraskielisen tarkoitettua merkitystä aina avata. Yleistävyyttä korostaa sanan käyttö monikossa: vieraskieliset.
Kotimaisten kielten keskuksen (Kotus) kielipolitiikan koordinaattorin Matti Räsäsen mukaan maahanmuuttokeskustelussa sanaa vieraskielinen käytetään välillä tarkoitushakuisesti leimaavana, polarisoivana ja jännitteitä luovana. Räsänen oli Kotuksen Kielen asemaan liittyvät termit hallinnossamme -sanastohankkeen vetäjä. Hankkeessa laaditussa sanastossa selvennetään kielen asemaan liittyvien käsitteiden käyttöä esimerkiksi lainsäädännössä ja siihen perustuvissa viranomaisteksteissä. Sanastossa selitetään myös termejä vieras kieli ja vieraskielinen.
Tarkkana termien kanssa
Kielimaisemamme ja puhe kielistämme on kirjavaa. Kielten ja kielimaiseman moninaisuutta kuvaavien sanojen ja termien kanssa kannattaa olla tarkkana, ja niiden merkityksiä on hyvä selittää esimerkiksi uutisteksteissä.
Yleiskielessä vieraskielinen-adjektiivi tarkoittaa Kielitoimiston sanakirjan mukaan ’oman kielen t. maan virallisten kielten kannalta erikielistä’. Kielen asemaan liittyvät termit hallinnossamme -sanaston mukaan nimitys vieraskielinen on vakiintunut kieleen liittyvissä luokituksissa, esimerkiksi tilastoinneissa ja väestötieteellisissä kuvauksissa. Tilastokeskuksen luokituksessa vieraskielinen tarkoittaa henkilöä, jonka kieli on jokin muu kuin suomi, ruotsi tai saame.
Kotuksen sanastossa huomautetaan kuitenkin, että käsitettä vieraskielinen on vaikea määritellä yleispätevästi. Sen käyttö ei välttämättä vastaa tarkoitustaan eikä anna oikeaa kuvaa kielten välisistä suhteista. Tarpeen mukaan on syytä selventää vieraskielisen merkitystä ja nimitystä on syytä käyttää teksteissä harkiten.
Sama pätee termiin vieras kieli. Tilastokeskuksen luokituksessa vieras kieli tarkoittaa muuta kieltä kuin suomea, ruotsia tai saamea, mutta – kuten Kotuksen sanastossa huomautetaan – subjektiivinen näkökulma poikkeaa tästä. Subjektiivisesta näkökulmasta vieras kieli määrittyy suhteessa kielenkäyttäjän taustaan.
”Yhä useampi ihminen on kaksi- tai monikielinen”
Kotuksen vähemmistökielten asiantuntija Lotta Jalava, yksi sanaston laatijoista, muistuttaa, että niiden ihmisten joukossa, jotka eri syistä luetaan vieraskielisten joukkoon kuuluviksi, voi hyvin olla myös kotimaisten kielten taitoa. ”Aivan hyvin jopa loistavaa suomen kielen taitoa”, huomauttaa Jalava.
Jalavan mukaan vieraskielisten määrän kasvamisen tietyssä yhteydessä ei välttämättä tarvitse tarkoittaa suomen kieltä osaamattomien määrän lisääntymistä. ”Se voi tarkoittaa, että yhä useampi ihmisistä on kaksi- ja monikielisiä.”
Matti Räsänen huomauttaa, että tilastolliset luokitukset ylipäätään eivät aina kuvaa todellista kielimaisemaa kovin hyvin. ”Niin yksilön kuin yhteisön kielivaranto on kovin vaikeasti mitattavissa tai puettavissa tunnusluvuiksi. Tarkoitushakuista kielenkäyttöä tulisi välttää tässäkin teemassa.”
