Uudellamaalla perjantaina annettu vaaratiedote Suomea lähestyvästä droonista nosti esille kriittisen tarpeen toimivan vaaratiedotusjärjestelmän toteuttamisesta, jotta varoitukset voidaan viestiä kansalaisille kattavasti. Vaaratiedottamisen tulee saavuttaa välittömästi kaikki, joita vaara koskee riippumatta sovelluksen teknisistä asetuksista tai haasteista.
Sisäministeri Mari Rantanen onkin kertonut hoputtaneensa varoitusjärjestelmän kehittämistä. SPEKin valtuuston näkemys on, että toimiva järjestelmä tulee saada käyttöön mahdollisimman pikaisesti. Paljon voi ehtiä tapahtua jo ennen ensi vuotta. Nyt on syytä saada kuntoon vaaratiedottaminen tässä välitilassa järjestelmää odotettaessa. Myös tilanteen purku tulee hoitaa asianmukaisesti.
Pelkkä järjestelmä ei riitä
Mikään järjestelmä ei kuitenkaan auta, jos viestinnän toteuttamisessa on muuten puutteita. Lopulta kyse ei ole pelkästään teknologiasta, vaan yhteisestä tilannekuvasta, tilanteen koordinoinnista ja johtamisesta, yhteistyöstä, päätöksistä, riittävistä toimintaohjeista sekä turvallisuuden tunteen säilyttämisestä.
Vaaratiedottamisessa tulee myös huomioida eri kohderyhmät, kuten maahanmuuttajat, matkailijat, ikääntyneet, toimintakyvyltään rajoittuneet ja lapset. Moni vanhempi onkin ollut hämmentynyt siitä, miten lasten kanssa tulisi käsitellä asiaa. Ohjeiden on oltava selkeitä ja ymmärrettäviä jokaiselle. Jo SPEKin aiemmassa vaaratiedottamisen selvityksessä moni pohti sitä, miten lapset olisivat selviytyneet tilanteesta, jos olisivat joutuneet toimimaan yksin.
Vaaratiedotteiden on voitava tavoittaa myös ne ihmiset, jotka liikkuvat alueiden välillä. Jos vaaratiedote lähetetään vain kerran alueella jo oleville, se ei välttämättä tavoita sinne kulkevia.
Suomen kokonaisturvallisuus tarvitsee vahvaa yhteistyötä
Uudet turvallisuusuhat haastavat myös pelastusalaa, ja tuovat samalla esille viranomaisten, yritysten, kolmannen sektorin ja kansalaisten välisen tiiviin yhteistyön merkityksen. Samalla kun parannetaan vaaratiedottamista, tulee myös vahvistaa valmiusharjoittelun yhteensovittamista ja tiedonvaihtoa.
Harjoitteluun on kutsuttava mukaan laajasti eri tahoja viranomaisista, järjestöistä ja elinkeinoelämästä niin paikallisella, alueellisella kuin valtakunnan tasolla. Harjoittelun avulla pystytään ennakoimaan ja ratkaisemaan haasteita yhdessä jo ennen uhkien realisoitumista.
Vahvalla yhteistyöllä on vaikutus Suomen kokonaisturvallisuudelle.
Yhteistyön lisäksi on varmistettava riittävät resurssit pelastustoimelle. Nyt viimein on syytä ymmärtää pelastustoimen olevan sisäisen turvallisuuden keskeinen tekijä, jonka merkitys korostuu monissa vaaratilanteissa ja uhkakuvissa.
